Säännöt ja jäsenyys
1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Suomen Sitoutumattomat ry, De Obundna i Finland rf ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia puolueisiin sitoutumattomien yhdistysten, kansalaisryhmien ja kansalaisten yhteistyöelimenä sekä herättää ja lisätä Suomessa yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamista ja osallistumista.
Yhdistys toimii alueellisten puolueisiin sitoutumattomien yhdistysten kattojärjestönä ja sen alueena on koko Suomi. Yhdistys verkottaa eri puolella Suomea toimivia sitoutumattomia yhdistyksiä ja henkilöitä. Yhdistys tukee demokraattista hallintoa ja sitoutumattomien yhteislistojen ja yhteislistoilta valittujen luottamushenkilöiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua puolueiden kanssa sekä edistää kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kunnallisessa päätöksenteossa ja kotiseututyötä.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sen tarkoituksen hyväksyneiden puolueisiin sitoutumattomien henkilöiden valintaa valtuustoihin, Suomen kuntaliiton, maakuntaliittojen, sairaanhoitopiirien, kuntayhtymien ja muiden kuntakonsernin ja sen vaikutuspiiriin kuuluvien organisaatioiden luottamushenkilöelimiin sekä eduskunnan ja muiden yleisillä vaaleilla valittujen luottamuselinten jäseniksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, koulutus-, tiedotus- ja esitelmätilaisuuksia. juhlia ja retkiä. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja muuta omaisuutta sekä toimeenpanna rahakeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianomaisen luvan.
3 § JÄSENET
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä sen tarkoitusperät hyväksyvä alueellinen tai paikallinen sitoutumaton rekisteröity yhdistys, jossa tai johon suoraan tai välillisesti kuuluvissa yhdistyksissä on jäseninä vain Suomen kansalaisia ja sellaisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa. Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä myös yhdistyksen tarkoitusperät hyväksyvä puolueisiin kuulumaton Suomen kansalainen tai sellainen ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
Julkishallinnollisissa poliittisissa vaaleissa puoluelistalla ehdokkaana oleva henkilö ei voi liittyä jäseneksi. Oikeuskelpoinen yhteisö voi olla kannatusjäsenenä. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
4 § JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi, Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5 § LIITTYMIS- JA VUOSIMAKSU
Varsinaisilta jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Vuosikokous voi päättää, että kannatusjäsenen jäsenmaksu voi olla muu kuin varsinaisen jäsenen.
6 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan (6 - 8) muuta varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin. rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. kun he katsovat olevan siihen aihetta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt hallituksen kokouksesta kutsutaan poissaolevan tilalle varajäsen varajäsenten valintajärjestyksessä. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus voi perustaa työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
7 § YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
8 § TOIMINNANTARKASTAJAT
Yhdistyksellä on vuosikokouksen valitsemat yksi toiminnantarkastaja (1) ja yksi, varatoiminnantarkastaja (1).
9 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään yksi kuukausi ennen vuosikokousta Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.
10 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle aikaisintaan kuukautta ja vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta joko jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla niille jäsenille. jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä.
11 § YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä Päivänä helmi- huhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 60 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla jäsenyhdistyksellä on äänioikeus ja yksi ääni sekä yksi lisä-ääni jokaista sen varsinaista jäsenyhdistystä kohti. Henkilöjäsenillä on äänioikeus ja kullakin yksi ääni. Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä toisin määrätä: 1. se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä 2. äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa 3. sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.
12 § VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Todetaan läsnäolijat ja tarkastetaan valtakirjat
6. Esitellään tilinpäätös, hallituksen vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä Iiittymis- ja jäsenmaksujen suuruus.
9. Päätetään hallituksen jäsenten määrästä.
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja.
11. Valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet.
12. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja.
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.